Siirry pääsisältöön

Genetiikkaa

Jos käytät tekstiäni jossain, merkitse mistä sen otit! Blogini täytyy myös linkata selkeästi tekstin yhteyteen.

KESKEN

Genotyyppi - Fenotyyppi



Iso kirjain dominoi aina pienempää.


Luonnonvärit ja yksiväriset


G=Luonnonvärinen, g=yksivärinen



AABBCCDDGG - Luonnonharmaa
AAbbCCDDGG - Luonnonkeltainen
AABBccDDGG - Luonnonruskea
AABBCCddGG - Luonnonsininen
AAbbccDDGG - Luonnonkaneli
AAbbCCddGG - Luonnonisabella
AAbbccddGG - Luonnonbeige
AABBccddGG - Lux

AABBCCDDgg - Musta
AAbbCCDDgg - Madagaskar
AABBccDDgg - Ruskea
AABBCCddgg - Sininen
AAbbccDDgg - Kaneli
AAbbCCddgg - Isabella
AAbbccddgg - Beige
AABBccddgg - Egern

Chinchillat

achiachiBBCCDDGG - Chinchilla
achiachibbCCDDGG - Schwartzgrannen
achiachiBBccDDGG - Ruskea chinchilla
achiachiBBCCddGG - Sinichinchilla
achiachiBBccddGG - Egern chinchilla
achiachibbccDDGG - Ruskea schwartzgrannen
achiachibbCCddGG - Sininen schwartzgrannen
achiachibbccddGG - Egern schwartzgrannen


achiachiBBCCDDgg - Musta, yksivärinen chinchilla (ulkoisesti musta kani, mutta esim g° -geenin kanssa onkin musta white, eikä musta otter, koska "chillageeni" valkaisee otterin whiteksi)
achiachibbCCDDgg - Sallander
achiachiBBccDDgg - Ruskea, yksivärinen chinchilla (ulkoisesti ruskea kani, kts. musta chinchilla)
achiachiBBCCddgg - Sininen , yksivärinen chinchilla (ulkoisesti sininen kani, kts. musta chincilla)
achiachiBBccddgg - Egern, yksivärinen chinchilla (ulkoisesti egern, kts. musta chincilla)
achiachibbccDDgg - Ruskea sallander
achiachibbCCddgg - Sininen sallander
achiachibbccddgg - Egern sallander

Soopelit

Soopeleissa herättää usein hämmennystä se, että ruskeasoopeli onkin geneettisesti musta soopeli, kun taas kania, joka on geneettisesti ruskea soopeli, kutsutaan havannasoopeliksi.

amamBBCCDDGG - Luonnonsoopeli
amambbCCDDGG - Luonnonsiamsoopeli
amamBBccDDGG - Luonnonhavannasoopeli
amamBBCCddGG - Luonnonsinisoopeli
amamBBccddGG - Luonnonegernsoopeli
amambbccDDGG - Luonnonhavannasiamsoopeli
amambbCCddGG - Luonnonsinisiamsoopeli
amambbccddGG - Luonnonegernsiamsoopeli / Luxsiamsoopeli

amamBBCCDDgg - Ruskeasoopeli
amamBBccDDgg - Havannasoopeli
amamBBCCddgg - Sinisoopeli
amamBBccddgg - Egernsoopeli
amambbCCDDgg - Ruskeasiamsoopeli
amambbccDDgg - Havannasiamsoopeli
amambbCCddgg - Sinisiamsoopeli
amambbccddgg - Egernsiamsoopeli

Venäläiset ja valkoinen ps

ananBBCCDDGG - Luonnonvenäläinen
ananbbCCDDGG - Luonnonkeltainen venäläinen
ananBBccDDGG - Luonnonruskea venäläinen
ananBBCCddGG - Luonnonsininen venäläinen
ananBBccddGG - Lux venäläinen / luonnonegern venäläinen
ananbbccDDGG - Luonnonkaneli venäläinen
ananbbCCddGG - Luonnonisabella venäläinen
ananbbccddGG - Luonnonbeige venäläinen

ananBBCCDDgg - Musta venäläinen (ent. soopleinruskea venäläinen)
ananbbCCDDgg - Madagaskar venäläinen
ananBBccDDgg - Ruskea venäläinen (ent. havannasoopeli venäläinen)
ananBBCCddgg - Sininen venäläinen (ent. soopelinsininen venäläinen)
ananBBccddgg - Egern venäläinen
ananbbccDDgg - Kaneli venäläinen
ananbbCCddgg - Isabella venäläinen
ananbbccddgg - Beige venäläinen

aa__ - valkoinen ps

Valkoinen ps on A-lokuksen geeneistä resessiivisin, mutta päästessään vallitsevaksi peittää kaikki muut värit alleen. Ulkoisesti valkoinen punasilmäinen kani voi siis olla geneettisesti mitä tahansa. 


Japanilaiset

Japanilaisgeeni (bj) esiintyy aina keltaisen geenin kanssa, B-lokuksessa. Se voi puskea voimakkaana läpi esimerkiksi luonnonharmaaseen japanilaisgeeniä kantavaan kaniin (AABbjCCDDGG), aiheuttaen mustia raitoja. 


AAbjbjCCDDGG - Luonnonvärinen/-geeninen keltamusta japanilainen

AAbjbjCCDDgg - Keltamusta japanilainen

AAbjbjccDDGG - Luonnonvärinen/-geeninen keltaruskea japanilainen
AAbjbjccDDgg - Keltaruskea japanilainen

AAbjbjCCddGG - Luonnonvärinen/-geeninen keltasininen japanilainen
AAbjbjCCddgg  - Keltasininen japanilainen

AAbjbjccddGG - Luonnonvärinen/-geeninen egern japanilainen TAI lux japanilainen
AAbjbjccddgg - Egern japanilainen


achiachibjbjCCDDGG - Rhön (luononvärinen mustavalkoinen japanilainen)
achiachibjbjCCDDgg - Mustavalkoinen japanilainen

achiachibjbjccDDGG - Luonnonvärinen/-geeninen ruskeavalkoinen japanilainen

achiachibjbjccDDgg - Ruskeavalkoinen japanilainen

achiachibjbjCCddGG - Luonnonvärinen/-geeninen sinivalkoinen japanilainen
achiachibjbjCCddgg - Sinivalkoinen japanilainen

achiachibjbjccddGG - Luonnonvärinen/-geeninen egernvalkoinen japanilainen
achiachibjbjccddgg - Egernvalkoinen japanilainen


amambjbjCCDDGG - Luonnonsiamsoopeli japanilainen

amambjbjCCDDgg - Ruskeasiamsoopeli japanilainen

amambjbjccDDGG - Luonnonhavannasiamsoopeli japanilainen
amambjbjccDDgg - Havannasoopeli japanilainen

amambjbjCCddGG - Luonnonsinisiamsoopeli japanilainen
amambjbjCCddgg - Sinisiamsoopeli japanilainen

amambjbjccddGG - Luxsiamsoopeli japanilainen / egernsiamsoopeli japanilainen
amambjbjccddgg - Egernsoopeli japanilainen



ananbjbjCCDDGG -
ananbjbjCCDDgg

ananbjbjccDDGG
ananbjbjccDDgg

ananbjbjCCddGG
ananbjbjCCddgg

ananbjbjccddGG
ananbjbjccddgg


Punavahvisteiset


Punavahvisteisuutta merkataan y1, y2, y3 jne. 




White, otter & tan


Rauta



X-kirjavuus


Viittakuvio


Lutino


Hollantilainen


Vaalennusgeeni


Hopea




Dominointijärjestys


Dominoivin geeni on ylimpänä


A-lokus

A

achi
am
an
a

B-lokus

achi, am ja an -geenit valkaisevat keltaisen ja otterin.


B
bj
b

C-lokus

C
c

D-lokus

D
d

G-lokus

G
g°
g

Yksivärinen kani ei voi kantaa g° -geeniä, mutta luonnonvärinen voi. 


Geenien yhdistäminen

Poikanen saa aina yhden geenin molemmilta vanhemmiltaan. Esimerkiksi jos emällä on geenipari Aa ja isällä geenipari aa, 50% poikasista on Aa ja 50% aa. Tämä johtuu siitä, että molemmat vanhemmat antavat poikaselle aina yhden geenin -> tässä tapauksessa emä voi antaa A:n tai a:n ja isä a:n.

Jos yhdistät esim. kaksi mustaa kania, joista kumpikaan ei kanna muita värejä: AABBCCDDgg + AABBCCDDgg = 100% AABBCCDDgg

Yhdistätkin kaksi mustaa kania, joista toinen kantaa keltaista: AABbCCDDgg + AABBCCDDgg = 50% AABBCCDDgg (musta) ja 50% AABbCCDDgg (musta keltakantaja) 

Yhdistät mustan kanin, joka ei kanna muita värejä ja keltaisen kanin, joka ei kanna muita värejä: AABBCCDDgg + AAbbCCDDgg = 100% AABbCCDDgg (musta, joka kantaa keltaista)

Yhdistät sinisen ruskeakantajan ruskeaan sinikantajaan: AABBCcddgg + AABBccDdgg = 25% AABBCcDdgg(musta ruskea-ja sinikantaja), 25%AABBccDdgg(ruskea sinikantaja), 25% AABBCcddgg(sininen ruskeakantaja), 25% AABBccddgg (egern)

Kommentit

Suosituimmat

Kanin sairaudet

Päivitetty 12.3.2018 Sairaudet on jaettu tässä tekstissä virusten aiheuttamiin, loisten aiheuttamiin, bakteerin aiheuttamiin ja muihin sairauksiin. Jos käytät tekstiäni jossain, merkitse mistä sen otit!   Blogini täytyy myös linkata selkeästi tekstin yhteyteen. Sairas kani on vietävä viivyttelemättä  lääkäriin  tai osattava itse hoitaa. Jokainen on vastuussa kaninsa hyvinvoinnista ja on velvollinen sen takaamaan. Hankalien, paljon hoitoa tai leikkauksia vaativien ja pitkäaikaisten sairauksien kohdalla on syytä miettiä, että kannattaako kania enää hoitaa, vai onko lopetus sille armollisempaa.  Terve kani: -Kanin nenän tulee olla kuiva  -Kanin normaali ruumiinlämpö on 38,5 - 40,5 astetta -Terve kani syö paljon heinää  -Hyvässä massassa, ei merkittäviä painonmuutoksia -Hyväkuntoinen turkki -Papanan tulee olla kuivaa, suurta ja vaaleaa -Kirkkaat silmät, jotka eivät vuoda Oikea annos on hyvä tarkastaa, koska osa eläinlääkäreistä määrää kaneille kipulääkk

Kanin ruokinta

Kirjoitan nyt pidemmän tekstin kanin ruokinnasta, koska aihe puhuttaa paljon netin kanipalstoilla. Monella kanin omistajalla on lemmikkinsä ruokinta todella huonolla mallilla, vaikka niin ei todellakaan pitäisi olla.  Heinä Heinän tärkeyttä ei voi liikaa painottaa. Heinä on kanin pääravintoa, jota sillä kuuluu olla jatkuvasti saatavilla. Sekään ei vielä riitä, vaan kanin täytyy todella syödä heinää riittävästi. 80-90% kanin ruokavaliosta tulisi koostua heinästä. Kanin tulee syödä heinää itsensä kokoinen kasa päivässä, joka tekee n. kanin oman painon verran heinää viikossa. Heinää kani ei voi syödä koskaan liikaa. Heinä pitää hampaat ja suoliston kunnossa, sekä tarjoaa kanille myös tekemistä, koska normaali kani kuluttaa suurimman osan päivästään heinää syödessä. Kanin täytyy syödä heinää lähes koko ajan, jotta sen suolisto pysyy toiminnassa. Kääpiöjänis Niila ja kanin itsensä kokoinen kasa heinää Kuvan kani painaa 1325g, eli 1,325kg. Kanin kokoinen pussi heinää pa

Kaksi uroskania yhdessä?

Kuulen usein puhuttavan, että kaksi urosta eivät tule ikinä keskenään toimeen, ne tappavat toisensa tai vähintään repivät henkihieveriin. Urosten pitämistä yhdessä kauhistellaan mielestäni turhan ehdottomasti, jokainen kani on yksilö ja kaikki kanit voivat, sukupuolesta riippumatta tapella keskenään, tai olla tappelematta. Toki todennäköisimmin toimeen tulevat kaksi naarasta tai leikattu uros ja naaras. Toisaalta kahden uroksen tullessa toimeen keskenään, ei minkään muun yhdistelmän välinen suhde meinaa yltää samalle tasolle. Oman kokemukseni perusteella leikatut urokset ovat yleensä juuri niitä reviiritietoisimpia. Niiden kanssa asuville naaraille on vuosien aikana tullut eniten haljenneita huulia ja muita puremahaavoja. Kerran heräsin keskellä yötä siihen, kun uros joka oli asunut kaksi vuotta saman naaraan kanssa, kävi tämän kimppuun ja naaras kiljui. Naaraiden totuttaminen yhteen on ollut itselleni kaikkein helpointa. Toisaalta myös ne urosyhdistelmät jotka ovat tulleet